Meillä tuo jouluaika ja uusivuosi menivät tosi nopeasti ohi ja nyt ollaan oltu kauan täydessä arjessa. Jouluna oli agilitystäkin joulytauko ja sitä ovat seuranneet niin koavt pakkaset ettei treenejä ole päästy pitämään (pakkasrajana seuralla 10 astetta.) Toissa viikolla pääsimme kuitenkin jälleen treenaamaan. Treeneissä mentiin hyppysarjaa, kontakteja keinulla ja puomilla sekä keppejä ja putkea. Tarulta meni kaikki huippu hienosti. Tuntui, että tauko oli tehnyt meille vain hyvää! Harmillista kyllä, viime viikolla emme päässeet taaskaan treenaamaan pakkasen takia. Toisaalta pitää osta nauttia, kun täällä pääkaupunkiseudullakin on  kerrankin oikea talvi :)

Myös tämän vuoden näyttelykausi pyörähti eilen käyntiin. Aamulla herättiin kuuden maissa (se niistä pitkistä yöunista...) ja suunnattiin kohti Turun KV näyttelyä. Olimme paikalla joskus yhdeksän aíkoihin ja kehä alkoi kymmeneltä. Tarun kehä sattui olemaan jossain kaukaisessa hallissa, jonka olemassa olosta en edes aijemmin tiennyt vaikka tuollakin on useampaan kertaan edellisinä vuosina käyty. Jonkun aikaa meni siis kehää etsiessä, mutta löytyihän se sitten lopulta. Taru oli jo heti alussa tosi kummallinen. Laitoimme sen Hennan kanssa häkkiin, ihan niinkuin yleensäkin. Se kuitenkin raapi häkin seiniä ihan kamalsti ja ulisi. Otettiin se sitetn tietysti pois sieltä ja koettiin rauhoitella. Kokeiltiin viedä Tarua myös ulos, mutta siellä se vain veti kokoajan takaisin sisäovelle. Taru myös teki jotain , mitä en ole koskaan sen nähnyt tekevän: se läähätti hermostuksesta eikä sille kelvannut namitkaan. No lopulta Taru rauhottui, mutta vieläkään en oikein tiedä mikä on tuon käytöksen syynä, tuskin ainakaan se arastelisi tuota tilannetta kun näyttelyissä ollaan niin paljon käyty.... Kehään mennessä Taru oli kuitenkin taas ihan rauhallinen ja normaali itsensä :) Kehä alkoi ajallaan ja tuomari vaikutti jo heti alusta alkaen todella tiukalta, yli puolet koirista sai H:n. Kokonaisuudessaan tuli vissiin 2 tai 3 EH:ta ja 2 ERIä. Olin ihan varma, että Taru saisi korkeintaan EH:n, mutta ERIhän sieltä tuli! Taru oli samalla ainut narttu, jolle oli annettu ERI, joten se oli myös paras narttu. Uroksistakin ainoan ERI:n oli saanut Nicke. Rotunsa parhaan valinnassa tuomari ei aikaansa paljoa kuluttanut. Kävelytti kerran ympäri, tutkaili hetken ja ojensi ROP-ruusukkeen sitten Hennalle. Vähän ihmeissäni kyllä olen, koska Nicke näytti mielestäni niin paljon hienommalta :D Mutta tottakai olen tyytyväinen tähän tulokseen, onhan tämä nyt hieno alku tälle vuodelle! Toisaalta on aika turhauttavaa jäädä odottelemaan viideksi tunniksi ryhmäkehiä, kun niissä ei menestystä kuitenkaan tule. Ja minun olisi pitänyt lukea vielä tulevaa lukion koeviikkoakin varten, mutta koko päivä sitten kului tuolla näyttelyssä. Ryhmäkehän tuomari tuli Kroatiasta, ja vähän veikkasin, että pihakoira oli varmasti rotuna täysin uusi. One se silti hienoa nähdä pihakoira ja erityisesti oma koira kävelemässä ryhmäkehässä :)

Tässä kuvassa vielä Nicke ja Taru:

Tästä vuodesta on tulossa monella tapaa hyvin erilainen edellisiin verrattuna. Suurin muutos Tarun kannalta tulee varmasti olemaan se, että lähden syksyllä vaihto-oppilaaksi Iso-Britanniaan ja näin ollen Taru jää kymmeneksi kuukaudeksi yhtä perheenjäsentä vaille. Onhan se itsellekin tosi raskasta ajatella, että joutuu jättämään Tarun. Sen olomassa oloon on kuitenkin niin hyvin tottunut, uskon että tulee tuntumaan siltä kuin jotain puuttuisi kun ei ole Tarua aina yöllä vieressä ja päivällä istumassa sylissä :)
Kesällä ollaan myös suuntaamassa ulkomaille. Onhan Taru ennenkin ulkomailla käynyt, mutta ei koiranäyttelyissä. Ollaan siis suunniteltu matkaa Viron voittajaan kesäkuussa. Nyt pitäisi enää ilmoittautua ja varata hotelli.